Seksuaalisuuden monimuotoisuus

 

Seksuaalisuuden monimuotoisuus on aika iso käsite. Tärkeää on tajuta, että siihen liittyy paljon enemmän kuin seksi tai vain erilaiset suuntautumiset ja sukupuolet. Toki nekin liittyvät, mutta siihen liittyy myös esimerkiksi seurustelu ja tunteet. 

   Seksuaalinen monimuotoisuus kattaa myös seksuaalisen moninaisuuden, joka sisältää sukupuolet ja seksuaalisuuden. Sukupuoli ja seksuaalisuus taas muodostuu biologisten( oma vartalo, lisääntyminen..), psykologisten( tunteet, ajatukset) ja sosiaalisten asioiden kautta (kohtaaminen muiden ihmisten kanssa, kuten lähihoitajan kanssa).



Seksuaalisuuden monimuotoisuuden kohtaaminen lähihoitajana riippuu siitä, millainen kohtaamisen pitää olla. Jos on tekemässä hoidollisia töitä, niin seksuaalisuus ei liity siihen millään tavalla.

     Omassa työssäoppimispaikassani oli vanhus, joka kuului seksuaalivähemmistöön eikä se ollut mikään erityinen asia. Ei hänen seksuaalisuuttaan edes huomioinut työpaikalla. Jos tällä henkilöllä olisi ollut sitten puoliso, niin olisi voinut jutella asioista niinkuin yhdessä olemisesta yleensä tai asiakas olisi voinut tulla puhumaan asioista joista hän haluaa itse jutella. Joskus voi tulla tilanne, jossa pitää kysyä ehkäisyn tarvetta, niin olisi parempi kysyä tarvitseeko sellaista kun automaattisesti olettaa asiakkaan tarvitsevan sitä.
  Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi mielenterveysongelmia seksuaalisen suuntautumisen takia, niin silloin työ liittyisi tähän suuntautumiseen ja siihen, että mitä ongelmia siihen liittyisi ja miten asiassa edettäisiin.


Omassa elämässäni vanhempani ovat suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia ja opettanut sen myös minulle. Sen lisäksi minulla on seksuaalivähemmistöstä kavereita ja eräs sukulaiseni haluaa vaihtaa sukupuolta. Ei ole tullut oikeastaan pidettyä näitä asioita kovinkaan ihmeellisinä.  Kavereiden ei ole edes tarvinnut kertoa erikseen, että pitävät vastakkaisesta sukupuolesta vaan se on tullut keskustelujen kautta esille ja itse miettinyt vain mielessään, että okei. Mikäs siinä. Sukulaiseni ilmoitti, että haluaa vaihtaa sukupuolta ja siinä se. Kaikki ovat hyväksyneet.
  Minulla ei ole myöskään ollut mitään huonoja kohtaamisia tai mitään.












Lähteet:
http://seta.fi/


https://www.thl.fi/fi/


https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=1798

Pertti Kurikan nimipäivät

Pertti Kurikka

Kognitiivinen toimintakyky:

Pertti ymmärtää oman terveydentilansa ja toimintakykynsä ja keskusteli niistä ja kertoi niistä aika avoimesti. Hän säveltää Pertti Kurikan nimipäiviin. 

Psyykkinen toimintakyky:

Pystyi selviämään erilaisista haasteista. Välillä tuli riitaa ja sanottiin ilkeitä asioita kun suuttui eikä välillä ymmärretty, että miten pitäisi sanoa ja mitä ei saisi toiselle sanoa, mutta myös iloiset jutut kerrottiin suoraan. Hän myös oli herkkä ja tunteikas ja näytti sen.  Pertti kertoi, että oli joskus halunnut hypätä metron eteen, mutta nyt asia oli muuttunut. Hän purki tunteitaan päiväkirjaansa ja on hyvä, että hän kirjoittaa sinne tunteistaan eikä pura niitä jollain huonolla tavalla.

Sosiaalinen toimintakyky:

Pertillä oli mielekästä tekemistä Pertti Kurikan Nimipäivien jäsenenä ja muut jäsenet sekä manageri olivat hänen hyviä ystäviään. Puhevamma ei ainakaan näyttänyt vaikuttavan sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta voisi vaikuttaa siihen.

Fyysinen toimintakyky:

Pertti liikkui itse hyvin ja pystyi päivittäisiin toimiin fyysisesti. Hygienia(puhtaiden vaatteiden vaihto) ja peseytyminen pääsi välillä unohtumaan. Hän asui omassa kodissaan (tuettu asuminen?) ja asiat menivät siellä hyvin. 

Aistivammoista

Mitä aistivamma tarkoittaa?

Aistivamma on aistin toimintaa estävä tai heikentävä vamma. Aistivamma saattaa olla periytyvä tai se voi syntyä vaikka sairauden tai onnettomuuden jälkeen tai iän myötä.

Erilaisia aistiryhmiä ovat kaukoaistit (näkö-, kuulo-, ja hajuaisti), lähiaistit (tunto- ja makuaistit)
ja kehoaistit (asento-, liike ja tasapainoaisti).



Erilaisia aistivammoja

Näkövamma:

Näkövammaiset luokitellaan  WHO:n mukaan viiteen eri ryhmään: heikkonäköisiin, vaikeasti heikkonäköisiin, syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja sokeisiin.

Kela määrittelee näkövammaiseksi henkilön, joka on täysin sokea tai jonka näön puute estää liikkumisen muualla kuin itselle tutussa ympäristössä.

Näkövamman voi aiheuttaa esimerkiksi perinnölliset ja synnynnäiset viat, verkkokalvon ikärappeuma, glaukooma, diabetes, harmaakaihi, aivoverenkiertohäiriöt, aivokasvaimet ja MS-tauti.

Näkövamma voi vaikuttaa esimerkiksi julkisilla kulkemiseen, päivittäiseen asiointiin, kodissa ja sen ulkopuolella liikkumiseen, hygieniasta huolehtimiseen, ruuanlaittoon, työstä selviytymiseen sekä opiskeluun.

Kuulovamma:

Kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai laajuinen kuulon alentuma, lievästä huonokuuloisuudesta kuurouteen.

Huonokuuloisena pidetään henkilöä, jonka kuulovamma on osittainen ja hän pystyy kuulemaan puhetta käyttämällä kuulokojetta ja käyttämällä apuna huulilta lukua.

Kuuroutunut on henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. Hän ei saa selvää puheesta kuulokojeenkaan avulla. Kuuroutuneilla lapsilla on käytössä sisäkorvaistute yleensä.

Kuuro on henkilö, joka syntymästä ja varhaislapsuudessa menettänyt kuulonsa. Hän kommunikoi melkeen pelkästään viittomäkielellä, eli hänen esikielellään. Suurin osa heistä saa sisäkorvaistuteen.

Kuulovamman syitä voivat olla esimerkiksi: iän myötä heikentynyt kuulo, meluvamma, korvatulehdukset, synnynnäiset kuulovammat sekä aivokalvontulehdus.

Kuulovamma vaikuttaa koordinaatioon, tasapainoon, ryhtiin, rytmikykyyn sekä tilanhahmottamiseen. Myös vartalon heijaamista ja pään nyökyttelyä esiintyy monesti. 

Oma asiakasryhmä sekä yli-tai aliherkkyys ja aistivamma:

Kuulovamma: Erilainen liikunta auttaa tasapaino ja kordinaatiokyvyn parantamisessa. Lapsen kohdalla on hyvä katsoa, ettei hän "eristäydy" muista ihmisistä vaan on myös toiminnassa mukana. Aikuisena saatu kuulovamma vaikeuttaa arkipäivää ja tällöin arkipäivän asiat on opeteltava uudestaan. Vanhojen asioiden tekeminen on mahdollista. Lähihoitajana voin käyttää erilaisia apuvälineitä, puhua kovalla äänellä ja kuulevaan korvaan, jos sellainen on. Apuvälineinä on esimerkiksi kuulokoje, täristinherätyskello, puhelinvahvistin, infrapunalaite, itkuhälytin ja kommunikaattori.

Näkövamma: Näkövammaisen kuntoutukseen liittyy tasoerojen ja etäisyyksien hahmotus sekä suunnistautuminen tutussa sekä tuntemattomassa ympäristössä. Kehon hallinta, ympäristön muokkaaminen sopivaksi (esteettömyys) sekä suuntavaiston parantelu helpottavat elämää. Apuvälineinä on silmälasit, valkoinen keppi, opaskoira, pistekirjoitus, suurennuslasit tai kiikarit sekä erilaisia tavaroita jotka puhuvat (vaaka, kello jne).

 Aistiyliherkkyys: voi ilmetä kahdella eri tavalla, eli jotkut henkilöt pystyvät aistimaan sellaisia aistiärsykkeitä joita valtaväestö ei (esim. erittäin korkeataajuiset äänet), sekä niin, että aistiyliherkältä ihmiseltä puuttuu ns. turtumismekanismi, jolla aistimus kytketään pois päältä.
  Aistiyliherkän ihmisen on välteltävä tilannetta, jossa aistit ylikuormittavat. Myös paikalta poistuminen ja ärsykkeen poistaminen auttaa. Jos aistiyliherkällä ihmisellä on tuntoyliherkkyys, niin esimerkiksi vaatteet eivät saa olla hankaavat. Ruoan on oltava asiakkaalle sopivaa. 

Aistialiherkkyys: Jos ihmisellä on aistialiherkkyys, niin hänen keskushermostonsa ei aisti tarpeeksi voimakkaasti. Hän saattaa siksi esimerkiksi lyödä itseään. Tällöin on ehkäistävä itsensä vahingoittamista ja annettava/keksittävä yhdessä tekemistä joka saa huomion itsensä puremisesta/lyömisestä tms. Asiakkaan on hyvä tietää erilaisista tilanteista, mistä voi olla haittaa itselle vaikkei sitä itse huomaa.  Apuvälineinä ovat esimerkiksi pureskeltavat kaulakorut ja kumit.




Papunetissä on mm. vuorovaikutusta tukevia kommunikointikansioita, kommunikointitauluja sekä kommunikaatiopasseja.
  Kommunikointikansioita on lapsille sekä aikuisille ja niitä on erilaisia, eli kuva- ja lausekansioita. Kommunikointikansio on henkilölle, joka tarvitsee laajemmat kommunikointimahdollisuudet, Kuva- ja lausekansioita voi käyttää henkilö joka osaa lukea.
   Kommunikointitauluja käytetään yksittäisissä tilanteissa esim. sairaalassa käydessä.                           Kommunikointitaulussa voi olla blisskuvioita, sanoja, aakkosia.
  Kommunikaatiopassiin kootaan käyttäjän tapoja ilmaista itseään.

 



Kommunikaatiopassi

Nimi: Pekka Laakkonen

Kuulen: Hyvin                                                  

 Näen: Hyvin

Muuta: Sairastan ALS- tautia ja tauti on levinny melkeen kaikkiin raajoihini. Minulla on käytössä geariatrinen pyörätuoli. Minulla on puheessa vaikeuksia, pystyn yleensä sanomaan yksittäisiä sanoja ja välillä pidempiä lauseita. Raajojeni liikehermot ovat molemmista jaloista ja yhdestä kädestä tuhoutunut lähes kokonaan. Oikeaa kättäni voin käyttää jonkin verran. Joinain päivinä minulla on kipuja oikeassa kädessä ja käyttö ei onnistu.

Ilmaisen itseäni: Ilmaisen itseäni kehonkielellä, esimerkiksi nyökkäämällä ja pudistamalla päätäni. Kirjoitan välillä oikealla kädelläni viestejä tabletilla henkilökohtaiselle avustajalleni ja käytän kuvakirjaa jos koen puhumisen hankalaksi ja yksittäisiä kommunikointikuvia, joita on keittiössäni.

Näin ymmärrän: Joinain päivinä kun oikeassa kädessä on kipuja, niin avustajani kyselee kysymyksiä joihin vastaan.

Mieliasioitani: Tykkään lukea sanomalehtiä ja kuunnella musiikkia sekä ulkoilla.

Inhoan: En pidä käsitöistä enkä vesijumpassa käymisestä


Sanavarastoani: Sanavarastoni on laaja, pystyn sanomaan yksittäisiä sanoja kerralla ja välillä muodostumaan lauseita. Mielessä pyörii monipuoliset lauseet, mutta puheentuottaminen on hankalaa.

Oppimispäivä rinnekodissa

Käytiin 4.12 rinnekodissa tutustumassa siihen, että millaista työtä siellä tehdään ja millainen asiakasryhmä siellä on. Oikeastaan kellään ei ollut tietoa kehitysvammaisista ennestään.

Odotin päivää innoissani ja en edes uskonut, että rinnekoti Espoossa on kuin pieni kylä, mutta oli se!
Halusin hyötyä päivästä mahdollisimman paljon ja toivoin, että pääsee olemaan mukana ja että näkee mahdollisimman erilaisia juttuja päivän aikana. Toivoin näkeväni erilaisia tapoja kommunikoida ja mitä apuvälineitä on käytössä.
Pääsin itse toiminta ja kommunikaatio- ryhmään ja kuulin ennestään, että ryhmä on rauhallinen ja odotin siksi todella rauhallista ryhmää. Oli ryhmä varmaan rauhallisempi kuin monet muut, mutta silti toimintaa riitti!
 Odotukseni ainakin rinnekodista toteutuivat hyvin. 

Ryhmäni palvelunkäyttäjien toimintakyky yleisesti ottaen vaihteli todella paljon. Kaikilla taisi olla pyörätuoli ja moni tarvitsi päivittäisissä toiminnoissa  ja monissa muissa jutuissa paljon apua. Ohjaajat olivat kyllä keksineet erilaisia tapoja, että palvelunkäyttäjät pääsivät mahdollisimman paljon itse toimimaan. Osalla ei välttämättä ollut fyysinen toimintakyky hyvä, mutta sosiaalinen taas oli.

Opin tutustumispäivältä ainakin sen, että vaikka on vaikeasti kehitysvammainen, niin se ei tarkoita, että he eläisivät vain omassa maailmassaan. Itselläni oli vähän ennakkoluuloja, että en vaikka saa minkäänlaista kontaktia ryhmäni palvelunkäyttäjiin. Totuus on, että he olivat viisaita omalla tavallaan ja osoittivat asiat omalla tavallaan. Osa osoitti mielipiteet ja tuntemukset näyttämällä tunteita voimakkaasti ja osalla oli erilaisia apuvälineitä kuten kirja, josta voi näyttää mitä tarkoittaa. Jokaiseen sai siis kontaktin erilaisilla tavoilla. Heillä selvästi oli paljon ajatuksia pään sisällä vaikka eivät voineet ihan suoraan niitä tuoda esille. Sain nähdä myös millaista on blisskieli ja se oli ihmeellistä.
Olen kyllä ajatellut, että kehitysvammaiset ihmiset ovat niinkuin ketkä tahansa muut omien erilaisten tarpeiden kanssa. Silti ollut vähän ennakkoluuloja vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia kohtaan, mutta nyt olen kyllä saannut nähdä, että ei se olekkaan niin yksinkertaista.
Näin myös paljon uusia apuvälineitä, esimerkiksi ruokaillessa.

Rinnekodin palvelunkäyttäjille ja työntekijöille voisin lähettää sellaisia terveisiä, että oli ihana käydä tutustumassa uusiin ihmisiin ja saada paljon tietoa toiminnasta ja avustusta. Ainakin meidät otettiin hyvin vastaan toiminta ja kommunikaatioryhmään ja olen iloinen, että pääsin juuri sinne.

- Mariia

YYT2 loppupohdintoja

Minun mielestäni tämä kurssi opetti minulle Paljon. Itselle oli hyödyllisempi kuin YYT1, koska nyt oikeasti pohdin enemmän ja tein tämän eteen jotain (tosin palauttaminen vähän viivästyi, kun jäin jumittamaan toiseksi viimeiseen tehtävään, oli haastava)

Aloitin tämän kurssin aluksi menemällä haastattelemaan kahta lähihoitajaa kehitysvammaisten päivätoiminta paikassa. Haastattelusta sain paljon tietoa, varsinkin kun vammaistyö oli minulle aivan uutta. Lopuksi (niinkuin toivoinkin) sain tutustua rakennukseen ja hieman toimintaan. Sain nähdä ihanan ja lämminhenkisen paikan, jossa päivätoiminnassa käyvät henkilöt nauttivat tekemisestä. Pääsin myös juttusille muutaman päivätoiminnassa käyvän henkilön kanssa ja hekin kehuivat. Minut vastaanotettiin lämpimästi paikkaan.

Pohdinta sai minut ajattelemaan monia työhön liittyviä asioita ja muut tehtävät avasivat minulle aivan uusia asioita.



Kurssi oli siis itselle hyödyllinen, kannatti siis ottaa :)

Työelämän säännöt, ohjeet ja ammattietiikka

Tämä aihe on todella laaja. Opimme näistä asioista lisää varmaan koko elämämme ajan.

Eettisiin ohjeisiin liittyvä tekeminen opitaan jo varmaankin ennen koulun alkua, ainakin jokaiseen liittyviä tilanteita on ollut jokaisella. Koulussa ja työelämässä opimme käyttämään näitä taitoja uusissa asioissa. Itse jännitän näiden asioiden muistamista, mutta tämän kirjoituksen pohtiminen sai minut tajuamaan, että nämähän suurimmaksi osaksi osataan AINAKIN JOTENKIN,

Työelämän sääntöihinkin tutustumme ainakin jotenkin ennen koulun alkua. Suurimman osan oppii vain osoittamalla kiinnostusta ja tutustumalla. Vain työelämässä voimme oppia nämä asiat.

Jokainen lähtee oppimaan näitä eri tasolta, mutta kaikki ohjeet, säännöt ja etiikka ovat todella tärkeitä :-) Ammattilainen ei laiminlyö näitä asioita välinpitämättömyyttään.

@Flickr