Aistivammoista

Mitä aistivamma tarkoittaa?

Aistivamma on aistin toimintaa estävä tai heikentävä vamma. Aistivamma saattaa olla periytyvä tai se voi syntyä vaikka sairauden tai onnettomuuden jälkeen tai iän myötä.

Erilaisia aistiryhmiä ovat kaukoaistit (näkö-, kuulo-, ja hajuaisti), lähiaistit (tunto- ja makuaistit)
ja kehoaistit (asento-, liike ja tasapainoaisti).



Erilaisia aistivammoja

Näkövamma:

Näkövammaiset luokitellaan  WHO:n mukaan viiteen eri ryhmään: heikkonäköisiin, vaikeasti heikkonäköisiin, syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja sokeisiin.

Kela määrittelee näkövammaiseksi henkilön, joka on täysin sokea tai jonka näön puute estää liikkumisen muualla kuin itselle tutussa ympäristössä.

Näkövamman voi aiheuttaa esimerkiksi perinnölliset ja synnynnäiset viat, verkkokalvon ikärappeuma, glaukooma, diabetes, harmaakaihi, aivoverenkiertohäiriöt, aivokasvaimet ja MS-tauti.

Näkövamma voi vaikuttaa esimerkiksi julkisilla kulkemiseen, päivittäiseen asiointiin, kodissa ja sen ulkopuolella liikkumiseen, hygieniasta huolehtimiseen, ruuanlaittoon, työstä selviytymiseen sekä opiskeluun.

Kuulovamma:

Kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai laajuinen kuulon alentuma, lievästä huonokuuloisuudesta kuurouteen.

Huonokuuloisena pidetään henkilöä, jonka kuulovamma on osittainen ja hän pystyy kuulemaan puhetta käyttämällä kuulokojetta ja käyttämällä apuna huulilta lukua.

Kuuroutunut on henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. Hän ei saa selvää puheesta kuulokojeenkaan avulla. Kuuroutuneilla lapsilla on käytössä sisäkorvaistute yleensä.

Kuuro on henkilö, joka syntymästä ja varhaislapsuudessa menettänyt kuulonsa. Hän kommunikoi melkeen pelkästään viittomäkielellä, eli hänen esikielellään. Suurin osa heistä saa sisäkorvaistuteen.

Kuulovamman syitä voivat olla esimerkiksi: iän myötä heikentynyt kuulo, meluvamma, korvatulehdukset, synnynnäiset kuulovammat sekä aivokalvontulehdus.

Kuulovamma vaikuttaa koordinaatioon, tasapainoon, ryhtiin, rytmikykyyn sekä tilanhahmottamiseen. Myös vartalon heijaamista ja pään nyökyttelyä esiintyy monesti. 

Oma asiakasryhmä sekä yli-tai aliherkkyys ja aistivamma:

Kuulovamma: Erilainen liikunta auttaa tasapaino ja kordinaatiokyvyn parantamisessa. Lapsen kohdalla on hyvä katsoa, ettei hän "eristäydy" muista ihmisistä vaan on myös toiminnassa mukana. Aikuisena saatu kuulovamma vaikeuttaa arkipäivää ja tällöin arkipäivän asiat on opeteltava uudestaan. Vanhojen asioiden tekeminen on mahdollista. Lähihoitajana voin käyttää erilaisia apuvälineitä, puhua kovalla äänellä ja kuulevaan korvaan, jos sellainen on. Apuvälineinä on esimerkiksi kuulokoje, täristinherätyskello, puhelinvahvistin, infrapunalaite, itkuhälytin ja kommunikaattori.

Näkövamma: Näkövammaisen kuntoutukseen liittyy tasoerojen ja etäisyyksien hahmotus sekä suunnistautuminen tutussa sekä tuntemattomassa ympäristössä. Kehon hallinta, ympäristön muokkaaminen sopivaksi (esteettömyys) sekä suuntavaiston parantelu helpottavat elämää. Apuvälineinä on silmälasit, valkoinen keppi, opaskoira, pistekirjoitus, suurennuslasit tai kiikarit sekä erilaisia tavaroita jotka puhuvat (vaaka, kello jne).

 Aistiyliherkkyys: voi ilmetä kahdella eri tavalla, eli jotkut henkilöt pystyvät aistimaan sellaisia aistiärsykkeitä joita valtaväestö ei (esim. erittäin korkeataajuiset äänet), sekä niin, että aistiyliherkältä ihmiseltä puuttuu ns. turtumismekanismi, jolla aistimus kytketään pois päältä.
  Aistiyliherkän ihmisen on välteltävä tilannetta, jossa aistit ylikuormittavat. Myös paikalta poistuminen ja ärsykkeen poistaminen auttaa. Jos aistiyliherkällä ihmisellä on tuntoyliherkkyys, niin esimerkiksi vaatteet eivät saa olla hankaavat. Ruoan on oltava asiakkaalle sopivaa. 

Aistialiherkkyys: Jos ihmisellä on aistialiherkkyys, niin hänen keskushermostonsa ei aisti tarpeeksi voimakkaasti. Hän saattaa siksi esimerkiksi lyödä itseään. Tällöin on ehkäistävä itsensä vahingoittamista ja annettava/keksittävä yhdessä tekemistä joka saa huomion itsensä puremisesta/lyömisestä tms. Asiakkaan on hyvä tietää erilaisista tilanteista, mistä voi olla haittaa itselle vaikkei sitä itse huomaa.  Apuvälineinä ovat esimerkiksi pureskeltavat kaulakorut ja kumit.




Papunetissä on mm. vuorovaikutusta tukevia kommunikointikansioita, kommunikointitauluja sekä kommunikaatiopasseja.
  Kommunikointikansioita on lapsille sekä aikuisille ja niitä on erilaisia, eli kuva- ja lausekansioita. Kommunikointikansio on henkilölle, joka tarvitsee laajemmat kommunikointimahdollisuudet, Kuva- ja lausekansioita voi käyttää henkilö joka osaa lukea.
   Kommunikointitauluja käytetään yksittäisissä tilanteissa esim. sairaalassa käydessä.                           Kommunikointitaulussa voi olla blisskuvioita, sanoja, aakkosia.
  Kommunikaatiopassiin kootaan käyttäjän tapoja ilmaista itseään.

 



Kommunikaatiopassi

Nimi: Pekka Laakkonen

Kuulen: Hyvin                                                  

 Näen: Hyvin

Muuta: Sairastan ALS- tautia ja tauti on levinny melkeen kaikkiin raajoihini. Minulla on käytössä geariatrinen pyörätuoli. Minulla on puheessa vaikeuksia, pystyn yleensä sanomaan yksittäisiä sanoja ja välillä pidempiä lauseita. Raajojeni liikehermot ovat molemmista jaloista ja yhdestä kädestä tuhoutunut lähes kokonaan. Oikeaa kättäni voin käyttää jonkin verran. Joinain päivinä minulla on kipuja oikeassa kädessä ja käyttö ei onnistu.

Ilmaisen itseäni: Ilmaisen itseäni kehonkielellä, esimerkiksi nyökkäämällä ja pudistamalla päätäni. Kirjoitan välillä oikealla kädelläni viestejä tabletilla henkilökohtaiselle avustajalleni ja käytän kuvakirjaa jos koen puhumisen hankalaksi ja yksittäisiä kommunikointikuvia, joita on keittiössäni.

Näin ymmärrän: Joinain päivinä kun oikeassa kädessä on kipuja, niin avustajani kyselee kysymyksiä joihin vastaan.

Mieliasioitani: Tykkään lukea sanomalehtiä ja kuunnella musiikkia sekä ulkoilla.

Inhoan: En pidä käsitöistä enkä vesijumpassa käymisestä


Sanavarastoani: Sanavarastoni on laaja, pystyn sanomaan yksittäisiä sanoja kerralla ja välillä muodostumaan lauseita. Mielessä pyörii monipuoliset lauseet, mutta puheentuottaminen on hankalaa.

Oppimispäivä rinnekodissa

Käytiin 4.12 rinnekodissa tutustumassa siihen, että millaista työtä siellä tehdään ja millainen asiakasryhmä siellä on. Oikeastaan kellään ei ollut tietoa kehitysvammaisista ennestään.

Odotin päivää innoissani ja en edes uskonut, että rinnekoti Espoossa on kuin pieni kylä, mutta oli se!
Halusin hyötyä päivästä mahdollisimman paljon ja toivoin, että pääsee olemaan mukana ja että näkee mahdollisimman erilaisia juttuja päivän aikana. Toivoin näkeväni erilaisia tapoja kommunikoida ja mitä apuvälineitä on käytössä.
Pääsin itse toiminta ja kommunikaatio- ryhmään ja kuulin ennestään, että ryhmä on rauhallinen ja odotin siksi todella rauhallista ryhmää. Oli ryhmä varmaan rauhallisempi kuin monet muut, mutta silti toimintaa riitti!
 Odotukseni ainakin rinnekodista toteutuivat hyvin. 

Ryhmäni palvelunkäyttäjien toimintakyky yleisesti ottaen vaihteli todella paljon. Kaikilla taisi olla pyörätuoli ja moni tarvitsi päivittäisissä toiminnoissa  ja monissa muissa jutuissa paljon apua. Ohjaajat olivat kyllä keksineet erilaisia tapoja, että palvelunkäyttäjät pääsivät mahdollisimman paljon itse toimimaan. Osalla ei välttämättä ollut fyysinen toimintakyky hyvä, mutta sosiaalinen taas oli.

Opin tutustumispäivältä ainakin sen, että vaikka on vaikeasti kehitysvammainen, niin se ei tarkoita, että he eläisivät vain omassa maailmassaan. Itselläni oli vähän ennakkoluuloja, että en vaikka saa minkäänlaista kontaktia ryhmäni palvelunkäyttäjiin. Totuus on, että he olivat viisaita omalla tavallaan ja osoittivat asiat omalla tavallaan. Osa osoitti mielipiteet ja tuntemukset näyttämällä tunteita voimakkaasti ja osalla oli erilaisia apuvälineitä kuten kirja, josta voi näyttää mitä tarkoittaa. Jokaiseen sai siis kontaktin erilaisilla tavoilla. Heillä selvästi oli paljon ajatuksia pään sisällä vaikka eivät voineet ihan suoraan niitä tuoda esille. Sain nähdä myös millaista on blisskieli ja se oli ihmeellistä.
Olen kyllä ajatellut, että kehitysvammaiset ihmiset ovat niinkuin ketkä tahansa muut omien erilaisten tarpeiden kanssa. Silti ollut vähän ennakkoluuloja vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia kohtaan, mutta nyt olen kyllä saannut nähdä, että ei se olekkaan niin yksinkertaista.
Näin myös paljon uusia apuvälineitä, esimerkiksi ruokaillessa.

Rinnekodin palvelunkäyttäjille ja työntekijöille voisin lähettää sellaisia terveisiä, että oli ihana käydä tutustumassa uusiin ihmisiin ja saada paljon tietoa toiminnasta ja avustusta. Ainakin meidät otettiin hyvin vastaan toiminta ja kommunikaatioryhmään ja olen iloinen, että pääsin juuri sinne.

- Mariia

YYT2 loppupohdintoja

Minun mielestäni tämä kurssi opetti minulle Paljon. Itselle oli hyödyllisempi kuin YYT1, koska nyt oikeasti pohdin enemmän ja tein tämän eteen jotain (tosin palauttaminen vähän viivästyi, kun jäin jumittamaan toiseksi viimeiseen tehtävään, oli haastava)

Aloitin tämän kurssin aluksi menemällä haastattelemaan kahta lähihoitajaa kehitysvammaisten päivätoiminta paikassa. Haastattelusta sain paljon tietoa, varsinkin kun vammaistyö oli minulle aivan uutta. Lopuksi (niinkuin toivoinkin) sain tutustua rakennukseen ja hieman toimintaan. Sain nähdä ihanan ja lämminhenkisen paikan, jossa päivätoiminnassa käyvät henkilöt nauttivat tekemisestä. Pääsin myös juttusille muutaman päivätoiminnassa käyvän henkilön kanssa ja hekin kehuivat. Minut vastaanotettiin lämpimästi paikkaan.

Pohdinta sai minut ajattelemaan monia työhön liittyviä asioita ja muut tehtävät avasivat minulle aivan uusia asioita.



Kurssi oli siis itselle hyödyllinen, kannatti siis ottaa :)

Työelämän säännöt, ohjeet ja ammattietiikka

Tämä aihe on todella laaja. Opimme näistä asioista lisää varmaan koko elämämme ajan.

Eettisiin ohjeisiin liittyvä tekeminen opitaan jo varmaankin ennen koulun alkua, ainakin jokaiseen liittyviä tilanteita on ollut jokaisella. Koulussa ja työelämässä opimme käyttämään näitä taitoja uusissa asioissa. Itse jännitän näiden asioiden muistamista, mutta tämän kirjoituksen pohtiminen sai minut tajuamaan, että nämähän suurimmaksi osaksi osataan AINAKIN JOTENKIN,

Työelämän sääntöihinkin tutustumme ainakin jotenkin ennen koulun alkua. Suurimman osan oppii vain osoittamalla kiinnostusta ja tutustumalla. Vain työelämässä voimme oppia nämä asiat.

Jokainen lähtee oppimaan näitä eri tasolta, mutta kaikki ohjeet, säännöt ja etiikka ovat todella tärkeitä :-) Ammattilainen ei laiminlyö näitä asioita välinpitämättömyyttään.

@Flickr

Erilaiset työtehtävät ja työympäristöt

Tuleva työpaikkani?
Tulevan työpaikkani läheiset verkostot?




En ole edelleenkään täysin varma mihin haluan opiskelujen jälkeen.Luulen ainakin nyt, että tämän koulutuksen jälkeen haen vielä kouluun. Monet vaihtoehdot kiinnostavat. Haastattelun kävin tekemässä kuitenkin kehitysvammaisten päivätoiminta ryhmässä. Suuri kiitos heille, sillä sain myös hieman nähdä toimintaa.
 Joka tapauksessa vastaan siis moniin kysymyksiin tämän haastattelun pohjalta.

Katson itseäni peiliin

YYT2 kurssilla tehtävänä on nyt katsoa itseä kuvainnoillisesti peiliin.

Millainen tuleva työntekijä täällä tällähetkellä on?

 VAHVUUTENI:

Minun yksi vahvuuteni on liikunnallisuus. Työssä on hyvä olla hyvässä kunnossa ja itse tykkään liikkua ja käydä salilla.

Luonteenpiirteistäni vahvuuksiani ovat ehdottomasti rauhallisuus ja se, että kestän paineita ja ärsytystä hyvin. En myöskään tuomitse heti. Pystyn tehdä kompromissejä ja sopeutumaan.
Osaan myös käyttäytyä hyvin. 

Olen ollut töissä aika monessa paikassa ja nähnyt siis jo vähän, että mitä on missäkin. Pystyn vähän vertailemaan huonoja ja hyvä puolia erilaisissa paikoissa. 

Olen nähnyt kaikenlaista työhön liittyvää ja joutunut monesti käyttämään luovuutta tai taitoa erilaisissa tilanteissa ja se on mielestäni vahvuus.

HEIKKOUTENI:

Heti tulee mieleen yksi heikkous: eli minulla kestää hetki etten ujostele uuden ihmisen seurassa. Monesti työssämme  voi tulla uusi asiakas ja sitten se jännittää. Pitäisi olla välillä "kovempi" luonne.

Opittavaa on muutenkin paljon: ammatillisesti varsinkin. Tarvitsen enemmän käytännössä tehtävissä asioissa oppia.  Aina oppii lisää.

MAHDOLLISUUTENI:

Opiskeluni mahdollistavat kaverien tuki ja oma kovapäisyys opiskelussa: haluan tehdä tätä ja keskittyä siihen. 
Harrastus ja muu vapaa-ajan toiminta auttavat jaksamaan. 
Olen ollut kesätyössä sairaalassa ja nautin siitä, mutta innostuin vain enemmän opiskelusta kun sitten saa tehdä enemmän!

UHKANI:
Niin yksinkertaista kun se ehkä onkin, itse mahdollistan mahdollisuuteni ja myös uhkani: Oma uhkaminen on aamu unisuus. On hirveetä kun nukkuu välillä pommiin, koska nukahtaa heti. Vain itse voin vaikuttaa tähän asiaan,esim.  menemällä aikasin nukkumaan. 
Myös esim. migreeni on välillä haitannut, mutta ei onneksi paljoa! 
   
 

  

3 viikon liikuntasuunnitelma

Terveysliikunta suoritusten mukaan viikossa pitäisi liikkua kestävyyskuntoa kehittäen 2t 30min reippaasti tai 1t 15min rasittavasti ja lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäen 2 krt viikossa.

Kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi kävelemällä, pyöräilemällä, juoksemisella, uimisella jne.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi kehittää kuntosalilla, kuntopiirissä, jumpassa, luistelemalla, venyttelemällä ja erilaisilla tasapainoharjoitteluilla.

Itse tykkään käydä lenkillä, joogaamassa, kuntosalilla ja pyöräilemässä esimerkiksi.

1. viikko (9.3-15.3)

Maanantai

Suunnitelmana olisi aloittaa salilla käyminen. Harjoitan rintaa, olkapäitä ja samassa tulee ojentajakin. 
En tehnytkään mitään liikunnallista, koska vatsa oli niin kipeä. Lepäsin koko päivän kotona. Sain onneksi reipasta kävelyä n. tunnin.

Tiistai

Menen vetämään jalkoja salille ja juoksen hieman. 
Vedin salilla sittenkin maanantain suunnitelman mukaan, sillä sunnuntaina osallistuin kyykkyhaasteeseen ja jalat olivat edelleen kipeät. Sain hyötyliikuntaa eli reipasta kävelyä n. 1 1/2 tunnin ajalta. Oli kiva aloittaa salilla käyminen.

Keskiviikko

Lepopäivä.
Menin salille ja tein torstain treenin eli selkäliikkeitä. En aluksi jaksanut mennä kun lihakset olivat valmiiksi monesti paikkaa kipeät, mutta jälkeen fiilikset oli hyvät.

Torstai

Menen salille ja teen harjoituksia kohdistuen selälle. Voisin juosta n. 30min.
2 tunnin reipas lenkki koiran kanssa. Oli ihanaa kävellä raikkaassa ilmassa.

Perjantai

Salilla pidän käsipäivän.
Treenasinkin rintalihksia ja olkapäitä.

Lauantai

Vien koiran reippaalle kävelylle (1-2h)
Toteutui.

Sunnuntai

Lepopäivä
Toteutui.

2.viikko (16.3-22.3)

Maanantai

Teen salilla liikkeitä rintaan ja olkapäihin.
Toteutui

Tiistai

Jalkapäivä salilla.
Toteutui. 

Keskiviikko

Lepopäivä
Harrastin hyötyliikuntaa kävelemällä Viikistä Itäkeskukseen bussin sijaan. 

Torstai

Selkäpäivä salilla
Salille mentäessä en mennyt ratikalla vaan kävellen. Salisuunnitelma toteutui.

Perjantai

Käsiä salilla ja samalla voisi juosta jonkin aikaa.
Toteutui

Lauantai

Joko menen koiran kanssa pitkälle lenkille tai käyn uimassa.
Kävin uimassa ja kävelin Viikistä Kontulaan bussin sijaan.

Sunnuntai

Lepopäivä
Toteutui

3.viikko

Maanantai

Käyn joogaamassa tai salilla vetämässä rintaa ja olkapäitä.
Kävin salilla, koska jooga oli peruttu. 

Tiistai

Jalkapäivä sailla
Tehty ja hyötyliikuntana kävelin salille ja pois ratikan sijaan. 

Keskiviikko

Lepopäivä
Tehty.

Torstai

Selkää salilla
Tehty.

Perjantai

Käsiä salilla
Menin toiselle salille. Kävelin sinne kotoa ja takaisin. 

Lauantai

Käyn pitkällä reippaalla lenkillä koiran kanssa
Tehty. 

Sunnuntai 

Lepopäivä
Tehty. 

Jei!

Mitä siis ovat yhteiskunta ja työelämätaitoni?

Viimeinen tekstini siis liittyen yhteiskunta- yritys ja- työelämätietoon.

Ensimmäisestä otsikosta " olen opiskelija, tuleva ammattilainen?" tulee mieleen
että kävin läpi hieman lakeja, arvoja ja sitä miten opin. Siellä uutta olivat lait, joita en ole ennen pahemmin katsellut.

Toisesta otsikosta " tutkintotodistus taskussa, olen oman osaamiseni käyntikortti" tulee mieleen se, että piti miettiä missä olisi itsellä kehittämisen varaa ja miten hakea työtä. Siinä en oppinut oikeastaan uutta.

"Katse tulevaisuuteen ja oman elämän hallintaan". Tässä mietittiin tuloja ja menoja ja pankista lainan ottamista ja pikavippiä. Uutta oli pankkilainan ja pikavipin erot. Luulin, että kävimme ne koulussa viime vuonna hyvin mutta sain paljon lisätietoa niistä tällä kurssilla.

"Vaikuttaminen omaan ammattiin, ammatin arvostamiseen ja ammattitaitoon" tekstissä käytiin läpi erilaisia ammattiliittoja ja niistä tiedon etsiminen oli kiinnostavaa. En tosin liittojen nettisivujen kautta löytänyt vastausta siihen, että miten ne eroavat toisistaan paljoakaan mutta kaikki tieto niistä oli uutta.

"Suomalainen yhteiskunta ja EU, miten voin vaikuttaa?" Tässä tekstissä mietittiin juurikin sitä miten voi vaikuttaa itse eduskunnan kautta tai yhteiskunnallisella tasolla. Opin enemmän tavoista vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

kuva @Flickr Commons

Suomalainen yhteiskunta ja EU, miten voin vaikuttaa?

@Flickr Commons

Jos minun pitäisi saada läpi asia koskien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen tai tulevien asiakkaitteni palveluiden saatavuuteen niin itse lähtisin etenemään niin, että juttelisin asiasta enemmän jonkun kanssa ja että olisiko se järkevää edes viedä eteenpäin. Sen jälkeen tekisin kansalaisaloitteen. Mainostaisin aloitetta ensiksi kyseisen alan työntekijöille ja sitten muille ihmisille jos tietty ihmismäärä ei allekirjoita. Sitten ei pitäisi muuta kuin odottaa, että mitä eduskunta on mieltä asiasta.

Tiedän, että asioita on saatu läpi niin että on tehty kansalaisaloite, mutta lopulta tälläinen asia on eduskunnan käsissä eikä niinkään kansalaisten sillä eduskunta äänestää siitä miten käy.

Yhteiskunnallisia keinoja vaikuttaa ovat ainakin:
- Erilaisiin ryhmiin/järjestöihin liittyminen ja niissä toimiminen (lakot, mielenosoitukset..)
- Adressit
- Sosiaalinen media(tuo mielipiteitänsä/näkökulmaansa esille vaikka keskustelufoorumeilla)
- Äänestämällä (erilaisissa vaaleissa kuten nyt tulevissa seurakuntavaaleissa)

Sitten on näitä vähän erilaisempia ja "tyhmempiä" tapoja vaikuttaa kuten graffitien tekeminen.

Vaikuttaminen omaan ammattiin, ammatin arvostamiseen ja ammattitaitoon

Tehy

Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö. Tehyn jäseninä voivat olla alan tutkinnon suorittaneet ja opiskelijat.

Tehyläisten ammatit ovat lailla säädeltyjä ja tehyläiset ovat joko laillistettuja tai nimikesuojattuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Järjestäytymisaste sosiaali- ja terveysalalla on korkea. Noin 90 % työssä olevista kuuluu ammattiliittoon. 

Se ajaa jäsentensä taloudellisia, ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Tavotteena heillä on kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus, järjestöllinen palkkaus ja koulutettu ja osaava hoitohenkilöstö.  

JHL - julkisten ja hyvinvointialojen liitto

 Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin ammattijärjestö. Sopimustoiminnan lisäksi JHL edistää jäsentensä ammatillista ja yhteiskunnallista asemaa toimimalla yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on JHL:lle suoraa yhteydenpitoa keskeisiin yhteiskunnallisiin päättäjiin kunnissa ja valtakunnallisesti. Myös kansainvälinen ja EU-edunvalvonta ovat tärkeä osa liiton vaikuttamistoimintaa. Tärkeää vaikuttamistyötä tekevät myös sadat JHL:n aktiivit jotka toimivat päättäjinä kotikunnissaan ja eduskunnassa.

JHL osallistuu lainsäädännön ja uudistusten valmisteluun työryhmissä ja komiteoissa, antaa lausuntoja ja ottaa kantaa. Liitto nostaa esiin jäsentensä näkemyksiä, kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia sekä viranomaisvalmisteluun ja päättäjille että julkiseen keskusteluun.  

"Osallistumme aktiivisesti lainsäädäntötyöhön jo valmisteluvaiheessa. Näin pääsemme vaikuttamaan siihen, että henkilöstön näkemystä kuullaan ja se myös otetaan huomioon."

SuPer

SuPer ajaa jäsentensä etua sekä ammatillisissa että työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Työelämän pelisäännöt ovat välillä monisäikeisiä ja vaikeitakin. Työntekijällä ja työnantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Näistä asioista on hyvä työntekijän tietää.

"SuPer on oikea liitto sinulle, joka olet sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittanut ammattilainen tai opiskelet alalle. SuPer on ainoa ammattiliitto, joka on erikoistunut hoitamaan yksinomaan tämän ryhmän edunvalvontaa. 

SuPer tarjoaa sinulle tukea ja turvaa työelämään! On tärkeää, että työelämän pelisääntöjä noudatetaan kaikkialla. Tarjoamme myös yhteisöllisyyttä, hauskoja ja hyödyllisiä tapahtumia sekä monipuolisia jäsenetuja.

Turvanasi on paikallinen superilainen luottamusmies sekä ammattiosasto, joita on yli 200 eri puolilla Suomea.
Liity heti opintojen alkaessa tai valmistuttuasi, niin saat monipuoliset edut käyttöösi ja olemme tukenasi. Liittyä voi myös ilman työsuhdetta."

Lähteet: 

SuPer  -> http://www.superliitto.fi/tyoelamassa/

 JHL --> http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/

 ja Tehy  --> http://www.tehy.fi/tehy/

Katse omaan tulevaisuuteen ja elämän hallintaan

Minulla tulot ja menot ovat jotenkin tasapainossa. Saan rahan sen mukaan jos tarvitsen jotakin oikeasti tarpeellista esimerkiksi koulukirjoja, bussimatkarahaa tai vaikka uudet kengät. Saan myös vähän viikkorahaa. Lisärahaa saan jos koulussa menee hyvin. Elän siis vanhempieni avustuksella. 
Minun mielestäni menoni ovat välillä suuremmat kuin tuloni mutta osaan hallita menojani myös hyvin niin se ei tuota minulle ongelmia. 






@Flickr Commons




Piti miettiä myös sitä, että jos muuttaisin omaan kotiin niin millaisia kuluja olisi ja miten pärjäisi. Ajattelin siis tutustua siihen että mitä menoja minulla olisi kuukaudessa ja paljon olisi mahdollista saada rahaa esimerkiksi erilaisilla tukipalveluilta. Jos muuttaisin välittömästi niin en ensinäkään saisi kelalta mitään rahaa, joten pitää vielä kuvitella että olisin 17-vuotias. Elikkäs ainakin heti tuli mieleen sellaiset kulut kuin: ruoka, vuokra, sähkö, puhelinlasku, matkakulut (bussikortti), mahdollisesti vesilasku, vaatteet, lääkkeet ja salilla käynti. Tässä vähän niistä:
  
- Yksiöiden/kaksioiden hinnat vaihtelivat Helsingissä 500-1000 euron välillä. Vähän kauempaa saisi halvemmalla, mutta minusta täällä liikkuminen on helpompaa.
 - Yritin etsiä netistä tietoa siitä, paljon ruokaan menee yhdellä henkilöllä. Se vaihteli todella paljon.
Yleisin luku taisi olla silti 150 euroa.
- Sähkön ja veden hinnasta en löytänyt selvää tietoa, joten en viitsi kirjoittaa niiden hinnasta tähän ollenkaan.
- Puhelinlasku on 15 euroa ja matkakulut n.25 euroa. Lääkekulut olisivat n. 20euroa. Salilla käynti 40 euroa ( tosin se ei ole pakollinen kulu) ja vaatekulut vaihtelevat.

Laskin nämä asiat yhteen (lisäsin jonkunlaisen summan sähköä ja vettä varten) ja saisin Kelalta tälläin 100 euroa opintorahaa ja 201 euroa asumislisää. En pärjäisi sillä millään.
Toki tukien myöntäminen edellyttää sen 17 vuoden iän jonka jo mainitsin ja että on opiskelemassa oppilaitoksessa päätoimisesti ja opinnoissa on edistyttävä. Tietenkin myös se, että rahaa tarvitsee taloudellisesti.
   Minun mielestäni tukien hakeminen on hieman hankalaa ja kuulemma siinä saattaa kestää.
Suunnittelu on todella tärkeää aina kun saa rahaa ja varsinkin silloin kun suunnittelee kotoa muuttamista. 



Verotus on sitä, että ensiksi verohallinto, tulli ja liikenteen turvallisuusvirasto keräävät kansalta verot. Sen jälkeen ne jaetaan erilaisille veronsaajille esim. valtio ja kela.
Se paljon minä maksaisin veroja jos olisin työssä, riippuu siitä minkälaista palkkaa saan. En muista tarkkaa summaa mutta ainakin 1000 euroa menee veroprosentilla 0. Kun täytän 18 niin asia muuttuu.


Pikavipin ja pankin tarjoamalla lainalla ero on se, että pikavipissä joutuu ainakin helposti siihen ns. "pikavippikierteeseen". Velkaa ja ylimääräistä maksettavaa tulee niin paljon että on otettava toinen pikavippi. Sittenhän se kierre vain jatkuu.
Pankin tarjoamassa lainassa korot ovat paljon kohtuullisemmat kuin pikavipissä. Pikavippiä mainostetaan ainakin niin, että se on tilillä jopa 5 minuutissa. Pankissa taas tietenkin kestää pidempään, mutta silloin se on paljon harkitumpi ja kaikesta siihen liittyvästä on keskusteltu ja kerrottu itselle. Näin väittyy ikäviltä yllätyksiltä. Pikavipissä maksuaika on paljon lyhyempi kuin pankissa. Pikavippi on maksettava n. kuukaudessa.

Tutkintotodistus taskussa, olen oman osaamiseni käyntikortti

Luonteenpiirteissäni hyödyllistä tulevaan työhöni ovat se että minulla on todella pitkä pinna. Olen yleensä rauhallinen stressaavissakin tilanteissa. Yritän olla positiivinen vaikka jokin tilanne olisi hankala. Olen mukava ja ystävällinen. En ole liian vakava ja osaan ottaa asioita myös huumorilla.

Asia, missä tarvitsen kehittymistä on jonkunlainen ujous. Saatan olla aluksi ujo, mutta pääsen sen yli kyllä. Luulen että kun saan lisää ammattitaitoa niin ainakaan töissä ujous helpottuu. Uskon sen lähtevän ajan kuluessa.

Minun mielestäni paras tapa löytää työtä on etsiä netistä tai käyttää suhteita hyödykseen. Netistä löytyy monia paikkoja mistä töitä voi katsoa. Sieltä näkyy myös monipuolisesti missä työtä on ja mitä siihen vaaditaan. Suhteiden kautta on myös hyvä mennä esimerkiksi jos on ollut työssäoppimisessa kyseisessä paikassa ja olet jättänyt hyvän käsityksen itsestäsi.

Muita tapoja kuin paperilla hakeminen on sähköpostilla hakeminen, haastatteluissa käyminen, soittaminen, voi käydä paikan päällä kysymässä ja kysyä joltain tutulta. Paras tapa on jos työnantaja voi puhua kanssasi suoraan.

Olen opiskelija, tuleva ammattilainen?

Oppijana olen sellainen joka oppii kuuntelemalla, kirjoittamalla, tekemällä ja joissain tilanteissa keskustelemalla ja selittämällä muille. Kirjoittaminen ja keskustelu sekä selittäminen nostavat heti aiheen mielenkiintoa. On helpompi opiskella kun aiheeseen on jokin mielenkiinto. Monesti minun on saatava oppia asia useammalla kuin yhdellä tavalla. Se on välillä hankalaa.
   
Minun mielestäni ammatillisen kasvuni saan etenemään sillä että tiedän miten opin parhaiten. Aion edistää opintojani yrittämällä pysyä aikataulussa ja kertaamalla vaikeita asioita kotona. Etsin tietoa kun en ymmärrä. Niin pysyn parhaiten mukana.

Minun mielestäni tasa-arvo ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvoja lähihoitajan työssä ja ne näkyvät jo nyt elämässäni. Haluaisin ehkä lähihoitajana tietenkin pitää mielessä kaikki arvot, mutta ehdä tuoda oikeudenmukaisuutta enemmän mukaan, Ei minulla ole silti oikeastaan mitään tiettyä arvoa mitä haluaisin tuoda esille vaan muistaa kaikki mielessäni.

Perustuslaki tuo tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia lähihoitajan ammattiin työntekijänä. Velvollisuuksia ovat esimerkiksi yksityiselämän suojaaminen potilaalla. Oikeus on esimerkiksi valtiosääntö. Kansalaisena oikeuksia antaa tasa-arvoa suojelevat lait.

Lyhyesti haastatteluraportista

Hei!Kerron, tai no enemmänkin arvioin tässä meille annetun tehtävän jossa piti mennä haastattelemaan lähihoitajaa ja tehdä haastattelusta raportti.


Minun mielestäni haastattelun ja raportin teettäminen meille oli hyvä idea. Saa kysyä itseä mietityttäviä kysymyksiä suoraan lähihoitajalta. Hyvällä tuurilla voi päästä haastattelemaan paikkaan joka tulevaisuudessa ehkä kiinnostaisi ja saada tietää enemmän siitä. Saa kuulla myös toisten haastatteluista erilaisista paikoista ja kuulla ehkä uusia asioita.
   Haastattelu parini kanssa sujui hyvin ja tuli kysyttyä asiat jotka kiinnosti. Haastatteluhetki oli ihan mukava ja meille vastattiin monipuolisesti.
   Itse raportin kirjoittaminenkin on sujunut hyvin. Sain hyvin kirjoitettua haastattelun oleelliset asiat raportissa. Tekeminen on ollut ihan mukavaa, ei kovin vaikeaa.